POLUN LÖYTÄMINEN

Tulevaisuuden lukio-hanke käynnistettiin elokuussa 2008. Kehittämispolun löytäminen lähtee tavoitteiden asettamisesta. Hankkeen tavoitteiden lähtökohtana olivat musiikkilukion kehittämistarpeet:

• Kehittämistyön järjestelmällinen dokumentointi
• Opiskelijoiden ohjaussuunnitelman päivittäminen ja koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen jatko-opiskeluihin sijoittumisen kannalta
• Uuden opettajuuden luominen
• Verkosto-osaamisen lisääminen lukio-opiskelujen aikana, sisäisen yrittäjyyden ja elinikäisen oppimisen konkretisoiminen opiskelijan tulevaisuuden suunnittelussa
• Lukio-opintojen joustavien rakenteiden etsiminen

Alkusyksystä sukeutui hieno keskustelu oppimisympäristöstä, pedagogiikasta, koulun suhteesta ympäristöönsä, opiskelun yhteydestä jatko-opintoihin ja elinkeinoelämään. Yhä uudelleen palattiin kysymykseen: mitä on tulevaisuuden lukio? Onko se tieto- ja viestintätekniikkaa, innovaatiokykyä, etälukiota, trendit tiedostavaa opiskelua vai mitä? Tulimme siihen tulokseen, että se on kaikkea tätä, mutta olennaista tulevaisuuden lukiossa ovat uusi toimintatapa ja uusi pedagogiikka. Loppuvuodesta opettajien ja opiskelijoiden keskusteluissa suunta selkiytyi: meillä on näky, mihin suuntaan on mentävä.

Seuraavassa opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä hankkeen teemoista:

1) YHTEISÖLLISYYS

Opettajat

• Opetuksessa on otettava huomioon, että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa myös lukiokoulutuksessa
• Yhteisöllisyyttä tulee kehittää siten, että se tukee yksilöiden oppimista ja sosiaalisia taitoja
• Koulun tulee löytää keinot ohjata opiskelijoita ajanhallintaan
• Tiimitoiminta edistää yhteisöllisyyttä, muttei käsitä yhteisöllisyyttä oppimisessa
• Monikulttuurisuuteen varautuminen

Opiskelijat

• Yhteisöllisyys on koulussa todellisuutta
• Asuntolassa asuvat kokevat yhteisöllisyyden voimakkaammin
• Projektitöissä oppii yhdessä
• Opiskelijoiden suurta työmäärää eivät kaikki opettajat ymmärrä
• Opiskelijoiden on itse kontrolloitava työmäärää
• Musiikki on tärkeä, mutta opiskelu tärkeämpää

2) KOKONAISUUKSIEN OPPIMINEN

Opettajat

• Lähtökohta on, että opettajat työstävät yhteisen kurssin
• Korostettava opettajuutta -aineen tärkeys tulee vasta sitten
• Kokonaisuuksien oppiminen/opettaminen > ops tulee jakaa osiin ja selvittää eri aineiden yhtäläisyydet > rakennetaan poikkiaineellinen kurssi > aluksi tulee selvittää kurssin/kokonaisuuden teemat
• Opettajat tietävät yo-tutkinnon vaatimukset > rohkeutta opettaa asiat toisella tavalla
• Kokonaisuuksista lähtevässä (ilmiökeskeinen oppiminen) opetuksessa huomio kiinnitettävä arvioinnin uudistamiseen

Opiskelijat

• Projektityöt hyviä
• Aineenopettajajako vaikuttaa > oman aineen tärkeys korostuu
• Opetussuunnitelmasta opiskelijoilla ei ole tietoa (kiinnostus?)
• Ohjauksessa korostuu yo-tutkinto -kurssivalinnat tulevat liian aikaisin
• Syventäviä kursseja tulisi olla enemmän

3) VERKKO-OPETUS

Opettajat

• Sisältöihin ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota
• Aina ei tarvitse itse tehdä materiaalia vaan voi käyttää valmiita materiaaleja
• Rohkeutta tehdä toisin > tarvitaan kollegiaalinen tuki
• Verkko-opetus ei saa lisätä opettajan eikä opiskelijan työmäärää
• Verkko-opetus edellyttää tarpeellisia välineitä
• Mediamateriaalia voi käyttää kaikissa aineissa

Opiskelijat

• Verkkokurssit eivät ole kiinnostavia
• Tällä hetkellä samat asiat opiskelisi nopeammin monisteista tai kirjoista
• Verkkokurssit oltava kokonaan netissä
• Optima (oppimisympäristö) on monimutkainen > vaikea löytää tietoa
• Optimaa käytetään turhiin asioihin > tunnilla kirjoitetaan ja sitten siirretään sinne
• Optiman ulkoasu mielenkiinnoton > ei käytetä "vapaaehtoisesti"
• Opettajien verkkotaidot heikommat kuin opiskelijoiden
• Opiskelijoiden perusohjelmien käyttötaidot heikot
• Opetus voisi perustua sivustolle; My Space, blogit jne
• Opettajajohtoinen opetus on kuitenkin turvallisinta

4) VERKOSTOITUMINEN

Opettajat

• On olemassa lukuisia verkostoja, niitä ei järjestelmällisesti hyödynnetä
• Ei ole tietoista verkostojen rakentamista

Opiskelijat

• Verkostoitumisen tärkeys tiedostetaan, mutta se tulee luonnostaan.

SUUNTA SELKEYTYY

Kurssi tarkistusten jälkeen vakuutuimme oikeasta suunnasta.

Polku oli löytynyt, nyt tarvittiin ulkopuolisen näkemystä matkan jatkamiseksi. Matkaa on tehty hyvässä seurassa. Asiantuntijatiimi on todella ansiokkaasti sparrannut meitä ja Jyväskylän yliopiston koulutuksentutkimuslaitoksen tutkijat ovat myös tukeneet hankkeen etenemistä.

Rehtori summaa verkostojen merkitystä seuraavasti:

Lukuvuoden 2008-09 aikana hankkeen asiantuntijoiden kanssa on pidetty lukiotoiminnan kehittämiseksi seuraavat neuvottelut:

Professori Markku Wilenius (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) on kommentoinut hanketyötämme nykyisestä työpaikastaan Münchenistä Saksasta. Hänen kanssaan on pidetty muutama puhelinneuvottelu ja saatu näin kannustavia ideoita lukiolaisten oppimisen ja osaamisen edistämiseksi. Wile-niuksen ehdotuksia: Tulevaisuutta tulee katsoa ilmiökeskeisesti ja etäämpää kuin vain koulusta tai seuraavasta jatkokoulutuspaikasta. Lukiolaisille tulee avata näkymiä tulevaisuuteen avarista näkökulmista: kuvitteellisesta tulevaisuudesta käsin. Opiskelijoille tulee mahdollistaa lukioaikana verkostoituminen monipuolisiin asiantuntijoihin eri elämän aloilta. Opettajien aktiivisuus verkostojen mahdollistamisessa on keskeistä.

Markku W. on kannustanut meitä luoviin ja rohkeisiin kokeiluihin, aktiiviseen vuorovaikutukseen lukion arjessa. Keskeistä on opiskelijoiden ja opettajien aktiivinen ja monitahoinen yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen.

Kehittämispäällikkö Olli Luukkainen (OAJ) kommentoi tapaamisessamme opiskelijoiden tasa-arvoisuutta opiskella lukion oppimäärä. Lukioiden opiskelijamäärät pienenevät, verkostoituminen on välttämätöntä ja verkko-opiskelun kehittäminen mahdollistaa lukio-opinnot kaikille. Oppilaanohjaus ja oppimisen ohjaus korostuvat lukiossa, koska opiskelijoiden oppimispolut ovat hyvin yksilölliset ja erilaiset. Verkko-opettajan rooli on erilainen. Opettajuus muuttuu. Olli Luukkainen mainitsi myös, miten verkkotyöskentely muuttaa ihmistä, ihmisten välisiä vuorovaikutuksia. Olemme puhuneet myös verkko-opetuksesta kiinnostuneista persoonallisuuksista.

Luukkainen korosti myös, miten informaatio ja tieto ovat kaksi eri asiaa. Informaatiota voidaan ohjauksella jalostaa tiedoksi ja tähän jalostamistyöhön tarvitaan lähiopetusta. Opettajan työ on haasteellista, muuttuvaa. Entistä enemmän työ on vuorovaikutteista monen suuntaan: lukiossa ja lukiosta maailmalle.

Prof. Jouni Välijärvi (Koulutuksen tutkimuslaitos) on vieraillut musiikkilukiossa ja luennoinut opiskelijoille Tulevaisuuden lukiosta ja haasteista. Kehittämiskeskustelua jatkoimme sitten koko opettajakunnan kanssa. Lukio ei ole itseisarvo. Sitä on kehitettävä palveluna nuorille. Kehittämistyö on jatkuvaa, tarpeisiin pitää reagoida, mieluummin vielä ennakoiden. Verkottumista korostettiin tässäkin neuvottelussa, perinteinen lukio ei enää riitä. Opiskelijat osaavat vaatia palveluita ja joustavuutta. Lukiopalvelujen kehittämisessä on lähdettävä oman lukion tarpeista ja opiskelijan yksilöllisistä tarpeista. Koulun henkilöstöltä, opettajilta ja opiskelijoilta edellytetään luovaa otetta lukiopalvelujen turvaamiseksi. Haasteita riittää. Välijärven johtamassa Lukiopedagogiikkatyöryhmässä rehtori Taina Lehtonen on ollut mukana ja työryhmän työ on edistänyt musiikkilukiotoiminnan pedagogista kehittämistä.

Konsultti Vesa Purokuru (Humap Oy) piti musiikkilukiossa hankkeen kehittämisryhmälle ja koko opettajakunnalle projektioppimisen työpajan huhtikuussa 2009. Tavoite työpajassa oli ohjata koulumme projektimaista oppimista. Vesa aktivoi ja rohkaisi meitä täysin uudenlaiseen toimintatapaan, jota sitten toteutimme lyhyellä valmistelulla jaksolla 5 lukuvuoden päätteeksi. Hän sai meidät yhdessä suunnittelemaan jakson toteutusta ja uskomaan uudistukseen ja rohkeaan uudenlaiseen toimintaan. Jakson 5 toteutuksesta ja arvioinnista kirjaan omat kommentit.

Hankkeen ensimmäisenä vuonna asiantuntijat Olli Luukkainen, Vesa Purokuru, Jouni Välijärvi ja Markku Wilenius ovat olleet etäämpääkin rakentavia yhteistyökumppaneita ja arvokkaita musiikkilukion henkilöstön innostajia Tulevaisuuden lukiota luotaessa.

Hanke on mahdollistanut kutsua asiantuntijoita ja kouluttajia musiikkilukion opettajien ja koko koulunkin seminaareihin.

Professori Risto Patrikainen Joensuun yliopistosta piti työpajan Ilmiökeskeisestä oppimisesta. Työpaja ja sen sisältö lisäsi opettajien ja oppiaineiden välistä vuorovaikutusta. Pohdimme toteutusta omassa koulussamme opiskelijalähtöisesti. Opettajien tulee tehdä aktiivista yhteistyötä, jotta kurssien sisällöt ovat tiedossa. Opiskelijoille sisältökuvaukset laitetaan Wilmaan. Opiskelijaa kannustetaan hyödyntämään oppimisessaan ja opiskelussaan asiasisältöjen yhdistämistä. Esimerkkejä toteutusehdotuksista: reaaliaineen opiskelua vieraalla kielellä, äidinkielen tehtävissä hyödynnetään reaaliaineiden aineistoja, vieraissa kielissä sisältöjä käsitellään muiden oppiaineiden sisältöihin soveltaen, musiikin osaamista hyödynnetään eri oppiaineissa.

Lukiokoulutuksen kehittäminen ilmiökeskeiseen suuntaan on tavoite ja se mahdollistuu rakenteiden luovalla uudistamisella. Juuri tässä Oppimisympäristöhankkeessa etsimme rakenteellisia ratkaisuja edetä Tulevaisuuden lukion suuntaan.

Yhteisöllisyys ja ilmiökeskeisyys nostavat päätään. Haaste on, miten lukion rakenteet mahdollistavat niiden toteutumisen. Molempia asioita on arvioitava kaiken aikaa lukion arjessa. Mitä yhteisöllisyys on henkilöiden tasolla ja mitä se on oppimisprosessissa? Oppimista tapahtuu yhteisössä ja vuorovaikutusta tulee laajentaa koulun ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Henkilöstön verkostot ovat arvokas lisä oppimisympäristössä.

Yhteistyö Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa

Tutkijoiden kanssa olemme pohtineet lukiokoulutuksen kehittämistarpeita. Lukio ei ole itseisarvo. Sitä on kehitettävä. Opetuksessa sisällöt ja taidot korostuvat. Kenelle lukio on? Mitä lukio on opiskelijalle, entä opettajalle? Lukio ja ammatillinen koulutus vastaavat yhdessä II asteen koulutuksesta, vastuu perusopetuksen jälkeisistä opinnoista on yhteinen. Koulutuksen tasa-arvo edellyttää verkottumista. Jokaisen on saatava laadukasta opetusta. Tuetaan erilaisia oppijoita. Onko olemassa malleja verkottumiseen? Perinteinen lukio ei riitä. On muodostettava lukiopalvelujen verkosto. Jatkuva uudistaminen on tarpeen, lukiokoulutuksen kehittämistyö on dynaamista.

Verkostoja muihin lukioihin

Kiteen, Tohmajärven ja Kuhmon lukioiden kanssa käytiin keskustelut siitä, mikä on verkostoyhteistyön sisältö. Yhteistyön lähtökohtana on, että kukin lukio alueellaan tekee kehittämistyötä omien painopisteiden mukaisesti. Yhteistyön synergiaetu on kokemusten ja toimintatapojen vaihto. Yhteistyön muotoina ovat verkostotapaamiset ja kiinteä yhteydenpito. Lisäksi pyritään hankkeen asiantuntijaryhmän asiantuntemuksen hyödyntämiseen kaikkien verkostossa olevien lukioiden kehittämistyön tukemiseksi. Verkostolukioiden kanssa pidetään yhteinen tapaaminen/seminaari loka-marraskuussa 2009. Tällöin keskitymme tarkemmin verkoston toimintaan.

MAASTO VAIKEUTUU

Suunta oli selvä, mutta edessä oli ennakoitua vaikeampi maasto, jakso V, johon matkaaminen vaati rohkeutta.

Taustaa jakson toteutukselle:

Jaksoa V edelsi konsultti Vesa Purokurun pitämä työpaja. Tavoitteena oli kehittää opettajien ohjaustaitoja projektioppimisen ohjaajina. Jaksoon sisältyy lukuvuoden laajan projektin, musiikkiteatterikurssin loppuhuipentuma (tiivis harjoittelu ja esitykset).

Tosiasia oli, että jakson V opiskelu ja opetustyö olivat haasteellisia. Opettajilla oli kokemusta edellisen kevään jakson V opiskelusta, sillä jaksoon sisältyy jo perinteisesti musiikkiteatterikurssin huipennus. Opetussuunnitelman musiikkiteatterikurssi ajoittuu jakson I puolesta välistä jakson V puoleen väliin. Jaksoilla I-III kurssi ajoittuu maanantai-iltapäiviin ja opetus on musiikkilukiolla. Jaksoilla IV ja V teatteriryhmä harjoittelee ja tekee työtä läheisen Kansantaiteenkeskuksen tiloissa.

Musiikkiteatterikurssin koordinoinnista vastaa tuotantotiimi, johon kuuluu opiskelijoista ohjaaja-assistentit (2), kurssin ohjaaja, tiedotustiimin vastuuopettaja, mediatiimin (ent. studiotiimi) vastuuopettaja, oppilaskunnan ohjaaja, rehtori, vanhempainyhdistyksen edustaja, lavastuksen vastuuhenkilö ja rehtori. Musiikkiteatterikurssille osallistuu lukion opiskelijoista enemmistö, n. 70 prosenttia.

Jakson V opiskeluun liittyy vielä se, että jaksolle ajoitetut kurssit pitää saada loppuun suoritetuiksi ennen kesäloman alkua. Opettajien tehtävänä on myös arvioida ko. jakson oppiminen ja antaa kurssiarvosanat. Opetusjärjestelyt jaksolla ovat haaste kaikille. Kun nyt toteutamme Tulevaisuuden lukio-hanketta ja pyrimme edistämään joustavia rakenteita, päätimme suunnitella jakson opinnot uudella tavalla. Kehittämisryhmän ja opettajien tavoitteena oli toteuttaa projektimaisesti opiskelu musiikkiteatterin toteuttamiseen asti jaksolla V. Projektisuunnittelua ohjaamaan kutsuttiin hankkeen asiantuntijana toimiva konsultti Vesa Purokuru. Vesa kuuli ennakkoon toiveemme, hän oli koulussamme yhden päivän ajan. Suunnitteluun osallistui kehittämisryhmä. Purokuru kannusti laajempaan jakson uudistamiseen: koko jakson työtapa ja toiminta toteutetaan uudella tavalla, rakenteita luovasti ja radikaalisti muuttaen. Kehittämistiimi päätti ehdottaa Purokurun esittämää mallia koko opettajakunnalle. Opettajat suunnittelivat työpajatyyppisesti jakson V toteuttamisen aivan uusitusti.

Muutokset eivät olleet kaikki tässä. Jakson IV aikana opettajakunta oli kokouksessaan päättänyt, että lv. 2009-10 kokeillaan ns. koeviikkoa, jotta siitä saadaan kokemusta. Rehtori esitti kuitenkin, että jakson V aikana pidettäisiin koeviikko, jotta saadaan palautetta toteutuksesta ja voidaan laatia korjatut suunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten.

Niinpä jakson V suunnittelu käynnistyi ja siihen liittyi ainakin kolme isoa haastetta: musiikkiteatterin loppuunsaattaminen, arvioinnin toteuttaminen uudella tavalla koeviikon tapaan ja jaksototeutuksen radikaali uudistaminen rakenteita rikkomalla. Opettajat olivat uudistukselle avoimia. Tulevaisuuden lukio-hanke ja Purokurun kannustus antoi sille käyttövoimaa.

Opettajat alkoivat suunnitella jakson V toteutusta. Yhteistyö lisääntyi ja keskustelu toteuttamistavoista opettajainhuoneessa vilkastui.

Jakson V arki

Jakson V alussa aprillipäivänä 2009 koulukokouksessa käynnistettiin jakson V toteutus. Koko koululle kerrottiin toteuttamistavasta. Opiskelijat kuulivat opettajakunnan esityksen ensi kertaa. Sali oli hiljainen, odottava ja yllätyksiin valmis. Jakson toteutus vaati avaraa mieltä. Keskeistä oli painopisteen siirtäminen opiskelijalle: opiskelija suunnittelee opiskelunsa, aikataulunsa, tavoitteensa, työtapansa, yhteistyöverkostonsa ja toteuttaa jakso-opintonsa. Opettaja ohjasi suunnittelua, opettaja valikoi kurssista keskeiset yhdessä opiskeltavat ja opettajajohtoisesti opetettavat asiat. Ajatuksena oli mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset aikataulut, keskittyminen yhteen kurssiin oman aikataulun mukaisesti ja tehdä tilaa musiikkiteatterille, musiikille ja omalle toteutukselle.

Tavoitteena koko lukuvuoden ajan oli, että opettajalle jäisi enemmän aikaa opetuksen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen työyhteisössä. Olimme asettaneet tavoitteeksi kiireen ja stressin vähentämisen. Odotimme tuloksia jaksolta V tälle haasteelle. Todellisuudessa opettajalta vaati paljon aikaa uudenlainen toteutus: opiskelijan yksilöllinen jakso-opiskelun suunnittelun ohjaus, oppiaineksen arvioiminen (keskeistä opetettavaa, itsenäisesti opiskeltavaa). Mutta opettajat tekivät suunnitelman mukaan. Opettajat ohjasivat yhden viikon ajan opiskelijoita suunnittelemaan opiskelunsa toteuttamista jaksolla V. Suunnittelu oli vuorovaikutteista. Opiskelijoille laadittiin suunnittelupohjat suunnittelun avuksi.

Opiskelijat esittivät avoimesti mielipiteensä jakson toteuttamisesta. Esiin tuli mm seuraavia näkökohtia: opiskelijat vaativat saada perinteistä opetusta, opiskelijat pelkäsivät jäävänsä heitteille, opiskelijat kokivat annetun vapauden pelottavana, opiskelijat uhkasivat vaihtaa koulua, jos täällä ei saa opetusta, opiskelijat olivat innostuneita annetusta mahdollisuudesta, opiskelijat nauttivat erilaisesta toteutuksesta. Opiskelijoiden mielipiteet olivat äärilaidasta toiseen. Opettajien kurssien toteutukset vaihtelivat myös suuresti: muutamat opettajista jatkoivat (yrittivät jatkaa) perinteiseen tapaan työjärjestystä noudattaen, toiset taas antoivat enemmän vapauksia.

Tunnelmia jakson ajalta koottiin avoimesti: opiskelijat kirjoittivat kommentteja aulassa olevalle valkoiselle taululle, antoivat palautetta pienemmissä ja isommissa ryhmissä. Tunnelma oli ajoittain sähköinen, keskusteltiin, mitä tästä seuraa ja miten kokemukset vaikuttavat koulumme tulevaisuuteen. Opiskelijat kysyivät, mitä ensi syksynä tapahtuu.

Rakenteita radikaalisti rikkovalle toteutukselle varman pohjan loi opettajakunnan vankka kokemus musiikkilukion toiminnan jatkuvasta uudistamisesta, vahva ammattitaito ja sitoutuminen toimimaan työssä aina opiskelijoiden oppimisen eduksi. Tämä toteutus sopi hyvin juuri viimeiseen jaksoon, sitä seurasi armollinen kesäloma. Saimme puhaltaa ulos uudistuksen aiheuttaman työmäärän.

Jakson toteutuksesta koottiin palautteet koko koululta. Palaute oli antoisa: myönteistä ja kielteistä. Paljon saimme ituja ja aineksia lukio-opetuksen kehittämiseen. Totesimme yhdessä, että toteutus oli liian kevyesti suunniteltu, opiskelijoiden mielipiteitä alkuun lähdössä kuultiin liian vähän, toteutus oli ROHKEA! Opettajien ja rehtorin tunnelmat vaihtelivat jakson aikana aaltomaisesti: innostusta ja epäilyä. Rehtorin näkökulmasta voi todeta, että opettajakunnan käymät välituntikeskustelut muuttuivat jakson aikana. Keskustelimme enemmän kuin ennen siitä, kuka oppii ja kuka ei, kuka on oppinut oppimaan ja kuka tarvitsee ohjausta. Kävimme syvälle luotaavaa pedagogista keskustelua ja opimme tilanteesta. Opiskelijoiden kokemukset jakautuivat: itseohjautuvat opiskelijat nauttivat omasta suunnittelumahdollisuudesta, he paneutuivat syvällisemmin opiskeluun, kun taas vähemmän itseohjautuvat ja motivoimattomammat opiskelijat eivät saaneet suoritettua kursseja, stressaantuivat ja kokivat tarvetta opettajan läsnäoloon. Toisaalta opiskelijat ottivat annetun vapauden "lomana" ja eivät näin osanneet hyödyntää opettajan tarjoamaa henkilökohtaisempaa ohjausaikaa.

Koeviikkoa emme nyt emmekä tähän mennessä muutenkaan halunneet ottaa käyttöön muiden lukioiden tapaisena. Toteutimme oman mallin mukaisesti jakson lopussa kurssiarvioinnin, nimitimme sen Näyttöviikoksi. Aikaisemmin olimme pitäneet koelinjan mukaiset koepäivät (2 tunnin koemahdollisuuden). Opiskelijoilta ja opettajilta koottiin palaute myös näyttöviikon toteutuksesta ja siitä päätettiin ottaa oppia seuraavaa lukuvuotta varten.

LEVÄHDYSPAIKALLA

Vaikea maasto vaati paljon energiaa, joten pieni levähdystauko oli paikallaan palautteen kokoamiseksi. Palautetta saatiin ja se käsiteltiin yhdessä, koulumme toimintaan kuuluvassa Koulukokouksessa.

Summa summarum: Jakson V toteutus opetti paljon. Se ravisteli meitä kaikkia toteuttamaan asioita uudellakin tavalla. Saimme rohkeutta. Selvisimme tästä kokemuksesta, siihen auttoi voimakas yhteisöllisyys, halu selvitä kaikesta yhdessä ja jatkaa musiikkilukiotoiminnan kehittämistä. Kesäloman alkaessa tiesimme, että koulumme arki ei palaa entiselleen: jakso IV mutta ei myöskään jakso V toteudu lv 2008-09 kaltaisena seuraavana lukuvuonna. Päätimme tehdä mottomme mukaan JOTAIN SOPIVASTI TOISIN, jotain eri tavalla, suuntana entisestään toimivampi Kaustisen musiikkilukio.

Lv. 2009-10 alkoi uudistuneesti. Olemme saaneet opettajakuntaamme uusia työntekijöitä ja entiset kokeneet kehittämistyöhön sitoutuneet opettajat jatkavat oppimisympäristön kehittämistä ja Tulevaisuuden lukion rakentamista. Hiljainen tieto ja uudet tuulet risteilevät Kaustisen musiikkilukiossa. Jatkoa seuraa.